Suomi sodassa Venäjän kanssa

Suomi oli tosiasiallisesti sodassa Venäjän kanssa, sillä punaisten sodan johto oli venäläisten käsissä ja rauhanneuvottelut käytiin Suomen ja Venäjän välillä

1. Sotatila

• Venäjän sota-asiain kansankomissaari Podvoiski määräsi 10.1.1918 venäläiset riisumaan suojeluskunnat aseista. Käsky peruttiin sähkeellä 26.1.1918, jotta Svinhufvud ja suojeluskunnat pysyisivät passiivisina 26.1.1918 alkavaksi suunniteltuun vallankumoukseen saakka. Trotski näytti tämän peruutussähkeen Brest-Litovskissa saksalaisten rauhoittamiseksi.
• Suomen muodostettavan armeijan ylipäällikkö Mannerheim oli joutua venäläisten sotilaiden pidättämäksi Tampereella 17.1.1918.
• Bolševikkikaappaukset Suomessa ja Ukrainassa alkoivat yhtä aikaa Brest-Litovskin neuvottelujen jatkon kanssa 28.1.1918.
• Bolševikkien tavoitteena oli edetä Tornioon ja sieltä Ruotsiin Aleksandra Kollontain organisoiman kapinaliikkeen avuksi.
• Neuvottelut kansanvaltuuskunnan kanssa tammikuussa 1918 olivat kansainvälisoikeudellisesti samalla sodanjulistus Suomen lailliselle hallitukselle, ja Lenin uudisti sodanjulistuksen 13.11.1918 Saksan hävittyä maailmansodan.
• Brest-Litovskin rauhansopimus 3.3.1918 pakotti venäläiset virallisesti vetäytymään Suomesta. Tosiasiassa venäläisiä jäi suuret määrät vapaaehtoisina sotimaan Suomessa (esim. Rautuun 2 000) tosin ilman kansainvälisen oikeuden suojaa rikkoessaan rauhansopimusta. Vielä 4.4.1918 Raudussa kuoli sadoittain venäläisiä suomalaisten aloitettua Karjalan offensiivin. Kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaan sotilaiden lukumäärä on irrelevantti, kun maassa taisteli todistetusti venäläissotilaita.

2. Venäjän apu punaisille

• Bolševikeilla oli suurempi vaikutus vapaussodan kulkuun kuin ”sisällissodasta” puhuvat ymmärtävät. Sotaan osallistui koko vapaussodan ajan useita tuhansia venäläisiä sotilaita.
• Punaisten sodanjohto oli Leninin uskottujen miesten käsissä sodan loppuun asti.
• Punakaartit ja kansanvaltuuskunta olivat täysin riippuvaisia Leninin ase- ja ruoka-avusta. Ensimmäinen suuri asejuna lähti Pietarista 27.1.1918 lastinaan mm. 15 000 kivääriä, kaksimiljoonaa patruunaa, 30 kuularuiskua, 10 kenttätykkiä ja kaksi panssariautoa.
• Neuvosto-Venäjän johto olisi halunnut antaa Suomen punaisille paljon enemmän materiaali-apua ja lähettää enemmän puna-armeijan joukkoja Suomeen, mutta taistelut Saksaa vastaan tammi-helmikuussa 1918 ja myöhemmin Venäjän demokraattisia ja keisarimielisiä joukkoja vastaan sitoivat puna-armeijan resurssit. Kun Suomi ei ollut tärkein rintamasuunta, voimavaroja ei riittänyt tänne, vaikka halua olisi ollut.

3. Rauhanneuvottelut Venäjän kanssa

• Lukuisia rauhanneuvotteluja Venäjän kanssa: 1918 Berliinissä, 1919 Kannaksella ja 1920 Tartossa.
• Tarton rauhansopimuksessa todettiin, että rauhansopimuksen voimaanastuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä.