Pyrkimys sosialistiseen maailmanvallankumoukseen
Sotatoimet eivät päättyneet 16.5.1918, sillä Lenin oli vasta vakiinnuttamassa valtaansa ja hän tarvitsi kaikissa Venäjän reunavaltioissa paikallisia kansalaissotia, jotka hänen kätyrinsä sytyttivät
- Sotatoimet jatkuivat
- Saksan hävittyä I maailmansodan bolševikit julistivat uudelleen sodan länsimaita vastaan (asiasta on kirjallinen dokumentti).
- Suomi antoi tukikohdan Englannin laivastolle 1919.
- Neuvosto-Venäjä aloitti sodan Suomea vastaan tammikuussa 1918 ja sota jatkui lokakuuhun 1920, kunnes se päättyi – loogista kyllä – rauhansopimukseen. Voidaan käyttää termiä Suomen ja Neuvosto-Venäjän välinen sota 1918–1920. Ns. heimosodat ovat täysin luonnollinen osa laajempaa sotaa: kyse ei ollut erillisistä valloitusretkistä, vaan suomalaisten suorittamista operaatioista taistelussa Suomeen hyökännyttä vihollista vastaan
- Reunavaltioiden kansalaissodat
- Viro onnistui pyristelemään irti Neuvosto-Venäjästä Englannin ja Suomen avulla omassa vapaussodassaan.
- Latvia ja Liettua saivat apua Englannilta ja kaksiteräistä apua saksalaisilta vapaajoukoilta.
- Puolan omat joukot Ranskan tukemina karkottivat Neuvosto-Venäjän puna-armeijan joukot 1920 Varsovan ihmeeksi kutsutun torjuntavoiton jälkeen pelastaen Keski-Euroopan vallankumoussodilta.
- Neuvosto-Venäjä rikkoi heti karkeasti Tarton rauhansopimusta, kun se ei antanut Itä-Karjalalle kansallista autonomiaa, vaan päinvastoin pyrki tuhoamaan vähäisenkin itsemääräämisoikeuden ja ryhtyi vainoamaan suomensukuista väestöä. Karjalaiset ryhtyivät oikeutettuun puolustustaisteluun loppuvuodesta 1921, mutta valitettavasti taistelu päättyi vuoden 1922 puolella tappioon ylivoimaista vihollista vastaan. Suomalaisten tuki karjalaisten kansannousulle oli kansainvälisen oikeuden mukaan kiistattomasti oikeutettua.
- Ukraina jäi yksin bolsevikkeja vastaan ja liitettiin väkivalloin Neuvostoliittoon, samoin kuin Georgia, Armenia, Azerbaidžan ja Kazakstan.
- Erityisesti Ukraina ja Georgia ovat esimerkkejä siitä, miten myös paikallisten sosiali-demokraattien hallitsemat valtiot joutuivat Neuvosto-Venäjän aggression kohteeksi. Vasemmiston voitto sisäpolitiikassa ei siis pelastanut Ukrainaa eikä Georgiaa Neuvosto-Venäjän aseelliselta valloitukselta, vaan hyökkäys tuli heti kun Neuvosto-Venäjä pystyi suuntaamaan tarpeeksi voimia ko. suuntiin.
- Itä-Karjalan kohtalo osoittaa, miten Suomen olisi käynyt, jos punakaarti olisi voittanut. Karjalaisten kohtelu on ikuinen häpeä ennen kaikkea bolševikeille, mutta osasyyllisiä olivat myös taitamattomat suomalaiset poliitikot.
